Hei, rakas päiväkirja. Eilen meni aika myöhään. Olen mukana kaupungin joulukalenterissa, jossa joka aamu yksi Vanhan Raahen asukas esittelee oman jouluisen ikkunansa. Halusin tänä jouluna mukaan ja pääsinkin heti viidenneksi luukuksi.
Ensimmäinen ajatus minulla oli koristaa ikkuna omalla taiteellani. Ehkä Tanska-taloja, niistä on muotoutunut minun juttuni. Pari viikkoa ennen viidettä päivää aloin työstämään ideaa ja tein talosilhuetin pahvista, leikkelin siihen ikkunoita ja asettelin jouluvalojen kera paikalleen. Innokkaana juoksin kadulle katsomaan miltä taideteos näyttää.
No ei kummoinen. Jouluvalot valaisivat koko keittiön, eikä vaalealla pohjalla ollut talo erottunut juurikaan. Voi harmi.
No sitten meni pari päivää pohtiessa, jonka aikana varmistui minun Etiopiaan lähtö. Saisko siitä ideaa? Joo!
Ripustan ikkunalle matkailuun ja Etiopiaan liittyviä juttuja. Tästä tulee kiva!
Myös lehtitoimittaja kävi tässä välissä ja teki jutun minusta ja ikkunasta. Oikeen otettiin kuvakin ikkunalla.
Sain ripustuksen valmiiksi ja tiesin että lehteenkin tulee juttu minun Etiopialaisesta ikkunasta. Räps, valot päälle ja intoa puhkuen kadulle. Voi kamala... ei toimi! Ei erotu. Ei näy. Ei...
Ikkunan alalaitakin oli sopivasti huurussa ja sälekaihtimet eivät toimineet kuin yhdessä ikkunan ruudussa. Reilu yksi vuorokausi enään ja siitäkin aika pitäisi käyttää nukkumiseen, työpaikan itsenäisyyspäiväjuhlaan sekä pikkujouluihin. Siispä paniikki.
Revin kaikki ikkunalla olevat jutut alas ja mietin uudelleen. Etiopia-aiheessa on pysyttävä, se lukee lehdessäkin. Uusi yritys. Kadulle. Ei toimi. Ei näy.
Kello puoli yksi yöllä. Kamat alas ikkunalta. Paniikkia pukkaa.
Tässä vaiheessa luovutan sen verran, että päätän koristaa vain sen osan ikkunaa, jossa sälekaihtimet saa kokonaan ylös.
Eli hyvin pienen osan. Kaivelen ensimmäisen yrityksen, eli talosilhuetin esiin. Saisko tästä vielä jotain. Yritän.
Yhden aikaan yöllä tussaan ja maalaan taloa olohuoneen lattialla. Leikkelen vielä viimeisiä ikkunoita auki ja odottelen maalin kuivumista. Tämän on toimittava. Pakko mennä kohta nukkumaan.
Ripustus, valot päälle, kadulle. No joo, ihan semi. Nolottaa vähä. Menen nukkumaan. Ensi yönä pikkujoulujen jälkeen on vielä muutama tunti aikaa tuunata...
Riemukasta joulun odotusta, terveisin luukku nro.5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti